Mun kultani on tosi ihana ja tärkee mulle <3
Mut jotenki mulla tuli vähän aika sit kauhee angsti. En tiiä mikä sen nyt laukas, mut itken tääl ja muutenki henkisesti kauhee olo.
Mul tuli siis jostai kauhee ahdistus aluks et mitä jos mä en riitäkkää mun kullalle? Mitä jos se ei oikeesti tykkäkään musta? Jossei se haluukkaa nähdä mua enää? Ja muita vastaavii kysymyksii. Vaikka mä tiedän et rakas kertois mulle ihan suoraan jos joku ois. Ja mä tiedän että se oikeesti välittää. Mul vaan tuli jostai äskön sellanen fiilis ja on edelleen kauhee ahdistus. Kai tää silti on vaan ikävää. Mä en yhtään osaa sanoo ku kukaan ei oo ikinä oikeestaan välittäny musta ja mä en oo kenestäkää tälleen. Mä eilen illallaki valvoin tosi myöhään ku ajattelin kuinka ihanaa ois jos mun muru ois täällä. Mut me nähdään aikasintaan viikon päästä varmaan. Kullalla kiireitä. Mä tiiän nyt jo etten tuu tänäkään yönä nukahtaa helposti.
Sori tästä tuli taas angst postaus, mut oli pakko purkaa johonki. Ku en jaksanu ruveta Jazzu rasittaa nyt ku sillä on kaveri kyläs.
Mut vaikka vähän kuvii...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti